Vestia Lajittelupiha tarjoaa innovatiivisen ratkaisun kuntien jätehuoltoon – Pyhäjärvellä konsepti on käytössä jo neljättä vuotta

Kirjoittaja: Sini Liikanen

Pyhäjärvi on yksi Suomen sadasta kunnasta, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Hinku-kuntina tunnetut paikkakunnat pyrkivät esimerkiksi lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja parantamaan energiatehokkuutta, mikä heijastuu suoraan myös jätehuollon puolelle.

Kun jätehuoltoyhtiö Vestialla ryhdyttiin kehittämään uudenlaista ratkaisua kuntien jätehuoltoon, Pyhäjärvi ilmaisi yhtenä ensimmäisistä kunnista kiinnostuksensa asiaan.

– Halusimme uudistaa jäteasemamme ensimmäisessä aallossa. Vanha asema oli pienehkö ja sen takia vaikeasti hahmotettava. Se oli myös auki vain työntekijän ollessa paikalla, mikä rajoitti käyttöä huomattavasti, Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi taustoittaa.

Yhteistyöhön ryhdyttiin heti ja Vestia Lajittelupihan avajaisia juhlittiin Pyhäjärvellä marraskuussa 2020.

Pitkään hiottu konsepti

Vestia Lajittelupiha on automatisoitu lajittelupiha, joka mahdollistaa jätteiden joustavan kierrättämisen. Se on käyttäjäystävällinen ja kustannustehokas ratkaisu, jossa yhdistyvät helppo saavutettavuus, sujuva etävalvonta ja logistiikkaa tukeva infra.

Vestian hankepäällikkö Jukka Saukko kertoo, että konseptia lähdettiin suunnittelemaan ensimmäisen kerran vuonna 2017. Yrityksellä oli tuolloin käytössä useita lajittelupihan edeltäjiä, hyötyjäteasemia, jotka olivat auki vain kerran viikossa. Kun yhteiskunta alkoi muuttua ja ihmisten kierrätystarve lisääntyä, niiden toiminta piti suunnitella uusiksi.

– Kävijämäärät kasvoivat hurjaa vauhtia, asemien volyymi ei enää riittänyt eivätkä työntekijät kyenneet vastaanottamaan jätemääriä. Myös asiakastyytyväisyyskysely paljasti, etteivät aukioloajat ja pihojen toiminta vastanneet asiakkaiden tarpeita. Hätäinen ratkaisu oli ostaa asemille yksi lisäpäivä, joka tuli maksamaan yli 100 000 euroa. Kulurakenne ei kestänyt tätä, joten homma oli pakko miettiä uusiksi, Saukko taustoittaa.

Hyötyjäteasemien toiminnan tarkastelu paljasti, että jäteasemanhoitajien työstä jopa puolet kului hinnoitteluun ja maksun vastaanottamiseen. Tilanteeseen tarvittiin kustannustehokkaampi ratkaisu, johon vastaus löytyi itsepalvelumallista: nykyään asiakkaat maksavat asioinnin palveluautomaatilla, lajittelevat jätteet itsenäisesti ja saavat tarvittaessa apua etäyhteydellä.

– Ihmiset osaavat toimia itsenäisesti parkkihalleissa ja huoltoasemilla, joten mikseivät myös jäteasemilla? Saukko kysyy.

Helppokäyttöinen itsepalveluasema

Vestia Lajittelupihoja on käytössä jo 16 paikkakunnalla. Vaikka pihat sijaitsevat eri puolilla Vestian toimialuetta ja yksi sen ulkopuolella Lapissa, valvotaan niitä kaikkia kätevästi Ylivieskasta. Asiakkaita opastetaan etäyhteydellä tarpeen vaatiessa, mikä vapauttaa kuntien resursseja ja vähentää kuluja.

Jukka Saukon mukaan suurin osa lajittelupihan asiakkaista osaa toimia itsenäisesti. Kun piha avataan paikkakunnalle, 80 prosenttia kuntalaisista toimii heti ilman apua ja vuoden päästä sama luku on 90 prosenttia. Loput kymmenen pinnaa tarvitsee ohjeita esimerkiksi sen suhteen, mihin jäte kuuluu lajitella.

– Asiakas ei jää yksin, vaikka toimiikin itsenäisesti, sillä etävalvonnan kautta saa aina apua. Valvomosta seurataan asiointia ja tarpeen vaatiessa annetaan ohjeita, Saukko kertoo.

Vaikka Vestia Lajittelupiha on suunniteltu etävalvonnan ympärille, on konsepti yhdistettävissä myös perinteiseen toimintaan. Näin onkin tehty Pyhäjärvellä.

– Meille on tärkeää, että viikossa on niitä aukioloaikoja, jolloin jäteasemanhoitaja on paikalla. Lisäksi etätuki on olemassa, mikäli sellaista tarvitsee ja yhteiskunnan digitalisoituessa moni osaa myös hyödyntää sitä, Henrik Kiviniemi kertoo.

Saavutettavuus tukee kierrättämistä

Pyhäjärvi on hyvä esimerkki siitä, millainen vaikutus toimivalla jätehuollolla on. Vestia Lajittelupiha on paikkakunnalla käytössä nyt neljättä vuotta ja sen käyttöaste on huomattavasti korkeampi kuin vanhalla asemalla: kävijämäärät ovat kasvaneet 31 prosenttia, mikä on lisännyt myös tuodun jätteen määrää vuosi vuodelta. Vaarallisten jätteiden, kuten polttoöljyn ja maalien vastaanottoprosentti on kasvanut yli 200 prosenttia ja akkujen 150 prosenttia.

Kaupunginjohtajan mukaan on helppo sanoa, että konsepti toimii. Lajittelupiha on otettu loistavasti vastaan, eivätkä kuntalaiset ole ainoita, jotka siitä hyötyvät.

– Meillä on vesistön takia paljon vapaa-ajan asukkaita, joille lajittelupihan saavutettavuus ja aukioloajat näyttäytyvät parhaiten. Heidän kohdallansa kierrätyshaasteet olivat korostuneet, joten tämä on iso parannus myös heille, Kiviniemi kertoo ja jatkaa:

– Lajittelupiha tekee kierrättämisen helpoksi kaikille, jolloin omaa elämäntyyliä on helppo muokata ympäristöystävällisemmäksi. Tuottaa hyvää oloa, kun arjen pienissä asioissa pystyy ottamaan nämä asiat huomioon.

Jukka Saukko on samoilla linjoilla: kun ihmisten kierrätystarve kasvaa, pitää kunnan pystyä tarjoamaan sen mukaisia palveluita. Vestian data osoittaakin, että kun palveluiden saavutettavuus paranee, ihmiset kierrättävät useammin. Esimerkiksi vuodesta 2022 vuoteen 2023 lajittelupihoilla kierrätettävien jätteiden määrä kasvoi 54 prosenttia.

Vaikka kerralla tuodut jätemäärät ovat pienempiä, ovat ne laadultaan parempia. Tällöin jätteen jäännösarvo säilyy ja sitä voidaan hyödyntää paremmin uutena kiertotalousmateriaalina.

– Vestia Lajittelupiha on tuonut tavoittelemamme hyödyt. Palaute on ollut hyvää ja aikaisemmin huonosti kerättyjen jätteiden, kuten moottoriöljyn, kierrätysprosentti on kohonnut merkittävästi. Lajittelupihan myötä aukioloajat ovat laajat ja toimintaperiaate selkeä kaikille ikäryhmille, Henrik Kiviniemi kiteyttää.

Kiinnostuitko Vestia Lajittelupihasta?